Feeds:
Artikkelit
Kommentit
Mainokset

Imetyspoliklinikka aloittaa toimintansa 19.2.2010 Päijät-Hämeen keskussairaalassa äitiyspoliklinikalla.

THL on julkaissut imetyksen toimintaohjelman 2009-2012. Kohdan 4.6 ”Tuki ja ohjaus ongelmatilanteissa” mukaan sairaanhoitopiirien tulisi järjestää vauvaperheitä työssään kohtaavalle henkilökunnalle imetyksen asiantuntijan konsultaatiomahdollisuus.

Tarjoamme ammatillista, asiantuntevaa ja näyttöön perustuvaa ohjausta imetyksen haasteisiin. Annamme yksilöllistä ja äidin imetystavoitteiden mukaista tukea ja ohjausta.

Poliklinikalle tullaan terveydenhoitajan/lääkärin lähetteellä.

Käynnin syynä voivat olla esim. imetyksen suunnittelu ennen synnytystä, (edellinen) epäonnistunut imetyskokemus, jokin imetysongelma esim. maidon riittämättömyys, oteongelma, rikkinäiset rinnanpäät, rinnan kipu, toistuvat rintatulehdukset, vierottaminen.

Poliklinikan vastaavina hoitajina toimivat kätilö, terveydenhoitaja, imetyskouluttaja Sari Sormunen ja kätilö, IBCLC(International Board Certified Lactation Consultant), imetyskouluttaja Riikka Tervahartiala. Molemmat työskentelevät myös keskussairaalan lapsivuodeosastolla.

Käynnistä perimme normaalin poliklinikkamaksun 27.40e.

THL julkistaa tiistaina 6.10. kansallisen imetysohjelman, jossa esitetään imetystä edistäviä toimintamalleja. Niistä keskeisiä ovat ammattihenkilöiden imetystietouden lisääminen ja näyttöön perustuvien imetysohjauskäytäntöjen edistäminen. Lisäksi imetyksen edistämistyölle on tarpeen nimetä valtakunnalliset ja alueelliset vastuutahot.Vaikka imetys on Suomessa yleistynyt, täällä imetetään edelleen vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille 2009–2012 on ensimmäinen laaja-alainen imetyksen edistämisen ohjelma Suomessa. Toimintaohjelmassa esitetään suuntaviivat imetysohjauksen tueksi äitiys- ja lastenneuvoloissa ja synnytyssairaaloissa sekä toimenpiteitä, joilla voidaan kehittää yhtenäisiä ja näyttöön perustuvia imetysohjauskäytäntöjä ja vahvistaa ammattihenkilöiden osaamista. Lisäksi ohjelmassa annetaan suosituksia imetystä tukevien palvelujen ja toimivan hoitoketjun luomiseksi sekä imetyksen seurannan ja tutkimuksen edistämiseksi. Toimintaohjelman on valmistellut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asettama asiantuntijaryhmä.

Imeväisikäisten parissa työskentelevillä vain vähän tietoa imetyksestä
Terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsevat näyttöön perustuvaa tietoa voidakseen tukea imetystä. Imetystietoutta on tarpeen vahvistaa etenkin terveydenhoitajien, lasten sairaanhoitajien, kätilöiden ja lääkäreiden peruskoulutuksessa. Uuden imetysohjelman linjausten mukaan kaikilla äitiyshuollossa ja lastenneuvoloissa toimivilla hoitotyön ammattilaisilla pitäisi olla vähintään 20 tunnin imetysohjaajakoulutus. Vuonna 2004 tehdyn selvityksen mukaan tämä kansainvälisesti yhtenevä koulutus oli vain kolmasosalla neuvoloiden terveydenhoitajista. Neuvoloissa annettu imetysohjaus ja tuki on tärkeää etenkin vauvan ensimmäisten elinkuukausien aikana ja silloin, kun imetyksessä on ongelmia.

Synnytyssairaaloissa työskentelevästä hoitohenkilökunnasta valtaosa (83 %) on saanut imetysohjaajakoulutuksen, mutta esimerkiksi vastasyntyneiden valvonta- ja teho-osastoilla työskentelevistä vain 28 prosenttia. Lääkärit tarvitsevat lisätietoja imetyksen perusperiaatteista ja syventävää tietoa äidinmaidon merkityksestä imeväisen kasvulle ja kehitykselle.

Imetysohjaukseen panostaminen näkyy tilastoissa
Suurimmassa osassa (82 %) Suomen synnytysyksiköitä on laadittu kirjallinen imetyksen edistämisen suunnitelma. Ohjaus- ja hoitokäytännöt vaihtelevat kuitenkin paljon. Alle puolet synnytysyksiköistä järjestää hoitohenkilökunnalle säännöllistä täydennyskoulutusta imetysohjauksesta. Lisämaidon antaminen vastasyntyneille ilman lääketieteellistä syytä on yleistä, mikä vaikeuttaa imetystä alkuvaiheessa.

Imetys onnistuu parhaiten niissä sairaaloissa, joissa noudatetaan WHO:n määrittelemiä ”Kymmenen askelta onnistuneeseen imetykseen” -kriteerejä. Esimerkiksi helsinkiläisessä Kätilöopiston sairaalassa lisämaidon antaminen vastasyntyneille ilman lääketieteellistä syytä on vähentynyt viidessä vuodessa 40 prosentista 16 prosenttiin. Kun äitejä osataan paremmin tukea ja ohjata imetyksen ensipäivinä, yhä suurempi osa äideistä onnistuu imetyksessään ja kotiutuu täysimettävänä. Varhaisvaiheen ohjauskäytännöt ja lisämaidon antamisen perusteet onkin tarpeen tarkistaa jokaisessa synnytysyksikössä.

Kansallinen ohjelma listaa toimenpiteet lähivuosiksi
Imetyksen edistämisen toimintaohjelma on arvokas tietopaketti ja työväline imeväisikäisten parissa toimiville ammattilaisille sekä terveysalan johtajille, kouluttajille, opiskelijoille ja tutkijoille. Pienten lasten ja perheiden hyvinvointia edistävät järjestöt ja ammattijärjestöt ovat niin ikään tärkeä toimintaohjelman kohderyhmä.

Toimintaohjelma THL:n verkkosivuilla

Lisätietoja:
Anneli Pouta
ylilääkäri, osastojohtaja
020 610 6235
etunimi.sukunimi@thl.fi

Meri Rova
tutkija
020 610 6225
etunimi.sukunimi@thl.fi